Jotkin kappaleet tällä uusimmalla levyllä herättävät minussa hämmästystä. Sanoitukset I want to kiss you / I don't know why but it feels right / I want to see you / Shiver in the morning light esimerkiksi eivät kuulosta weepingwillowsmaisilta! Muutenkin kun tunnelma Shiver in the morning light kappaleella on niin poikkeuksellisen rakastunut ja hyvämielinen - siis hetkinen. Ja toisaalta taas tuntuu, ettei tällä levyllä ole paljoa eteenpäin menty. Hmm.
Vaikka levy ei olekaan yhtyeen vahvimmasta päästä, kaksi euroa voin maksaa pelkästään kauniista The burden -kappaleesta. Ja mahtavan herra Carlsonin äänestä!
Viime kesänä, aika lailla vuosi sitten, olin Wanajafestillä yhtyeen livekuntoakin todistamassa. Myöhäisillassa, viimeisenä yhtyeenä soitettu keikka oli yleisökadostaan huolimatta tosi liikuttava ja hieno. (Yleisökato: eturivissäkin oli väljää ja siihen pääsi koko keikan ajan!) Niin se vaan menee, että ikä tuo karismaa ja pyöreästi nelikymppisellä Carlsonilla sitä riittää. Herran esiintyminen on paljon vakuuttavampaa kuin takkutukkaisten teinipoikien tyttöjen perään ruikuttavat rakkauslaulut! Keikan jälkeen olin aivan myyty ja ihastunut Magnukseen. Ei sillä, hoitihan muukin yhtyeen väki tonttinsa hyvin.
Päivän YouTube ei kuitenkaan sisällä mitään viimeisimmän levyn kappaletta, vaan klassikoista hohdokkaimman, Weeping willows -tuotannon ehkä parhaan biisin: Touch me! Kappale on levyltä Into the light (2001).
Kuva: www.weepingwillows.nu
2 kommenttia:
Weeping Willowsin ensimmäisen levyn, Broken Promise Landin nimikkokappale on ehkä hienoin, pateettisin, liikuttavin ja pakahduttavin laulu ikinä. Lisäksi, jos Magnus Carlssonin ruotsinkielinen soolotuotanto ei ole tuttua, suosittelen ehdottomasti tutustumaan. Tai no, jos vanha iskelmä ei iske, niin sitten ei.
Mulle on viime aikoina iskenyt kumma vimma vanhaan iskelmään, joten toi vois toimiakin! Varsinkin kun Magnus on niin ahh. Pistän korvan taakse (joskin olen aiemminkin kuullut kehuja herran sooloiluista)!
Lähetä kommentti