Oodi Duetoille - A life all mine

Näin AMK:n liiketalouden valintakokeen ennakkoaineiston odotellessa lukijaansa tämä lukija keksii valtaisasti parempaakin tekemistä. Kuuntelen jopa Gwen Stefania! Vaikka What you waiting for? onkin ihan iskevä kipale (ihan totta!) muutaman vuoden takaa, en minä siitä niin paljon pidä, että se ansaitsisi oman merkintänsä.

Sen sijaan ohjelmassa tänään: Oodi duetoille!

Palataan maaliskuun puolivälin tienoille ja kehuvaan merkintään The Gatheringin Souvenirs-levystä. Samainen levy on jälleen ollut tehokkaassa soitossa - esimerkiksi viime perjantaina, kun illalla pääsin töistä hiljaiseen kotiin: levy soimaan, reilusti volymea ja sohvalle koomailemaan. Keveällä rajuudellaan tuo levy onnistuu olemaan jostain ihmeen syystä olemaan kummallisen rauhoittava.

Siihen duettoon päästäkseni: levyn ehkä hienoin biisi on viimeinen kappale A life all mine, jonka Anneke van Giesenbergen laulaa yhdessä Trickster G:n kanssa. Sitä äänten harmoniaa! Nuo soundit! Hyvät sanatkin! Oi autuas melankolisuus! YouTubesta yritin etsiskellä, josko kaksikko yhdessä esiintyisi jollain live-pätkällä, mutta koska sellaista ei löytynyt, on vain tämä ylösalaisin oleva amatöörivideo lyriikoineen. No, antaapa mahdollisuuden ainakin mukana laulamiseen!

Olisin voinut vielä hehkuttaa toistakin duettoa: ihanan Anna Ternheimin ja minulle tuntemattomaksi jääneen miehen esittämää Lovers dreamia, joka vielä muutama kuukausi sitten komeili MySpacessa. Mikä sääli, ettei ollut lopullinen levyversio - herkät, hitaat biisit toimivat toki yleensä parhaiten naisen ja miehen duettoina.

Tokihan vielä olisi joitain Nancy Sinatra ja Lee Hazlewood -duettoja, mutta näistä kepeistä 60-/70-lukulaisista lurituksista ei ehkä sovi puhua koskettavien ja kylmiä väreitä tuottavien kipaleiden kanssa samalla kertaa..

Täydellistä Yöajan Musiikkia: The Gathering

Yläkerrassa pidetään bileitä eikä musiikki ole kovin tasokasta: kaikesta päätellen ohjelmassa on SingStar Legendat, jotain huonoa jumputtavaa musiikkia, myrsky repii puita, taivas salamoi ja kaikkea tätä kruunaa säännöllisesti kajahtelevat WUHUU! -huudot. Kunnollisena naapurina kuitenkin siedän tätä - onhan tämä ehkä ensimmäinen kerta, kun ylipäätään kuulen musiikkia naapurista - ollenkin, että sen soittaminen nyt sijoittuu ilta- ja yöaikaan.

Roskamusiikin pakkosyötöltä minut sentään pelastavat kuulokkeet sekä The Gatheringin Souvenirs, joka on jotenkin niin täydellistä juuri nyt. Levy soljuu kevyesti, mutta varmasti eteenpäin, hieno biisi toisensa jälkeen. Välillä noustaan ylemmäs, välillä mennään matalammalla, synkistellään minimaalisella soitolla. 

Kappale These good people aloittaa levyn hienosti, lupaillen, enteillen tulevaa. Seuraavat suosikkini ovat jopa popahtava You learn about it, hurjaksi äityvä Monsters ja koko levyn kruunaava viimeinen kappale A Life all mine, joka on Anneke van Giersbergenin ja Ulverista tutun Trickster G:n duetto. Oikeastaan on ihan järjettömän vaikea sanoa, mistä tällä levyllä ei pitäisi, koska tämä on niin erinomainen ja yhteennivoutuva kokonaisuus. Kaunista ja täydellistä juuri nyt. Paljon muuta en itse asiassa olekaan The Gatheringilta kuunnellut pitkään aikaan.

Toinen öiseen aikaan hyvin sopiva yhtye on Sigur Rós, jonka viimeisimmän levyn Heim/Hvarf juuri sain ystävältäni messengerin välityksellä. Tutustunen siihen paremmin hieman myöhemmin!