Hauskaa toukokuista iltaa, hyvät lukijani! Allekirjoittanutta on viime aikoina vaivannut motivaation puute hyvin monenkin asian suhteen: valintakokeisiin lukemiseen, työssäkäyntiin, kodin yleisen järjestyksen ylläpitoon, blogaamiseen ja tänne kirjoittamiseen näin joitain mainitakseni.
Musiikillisella puolella mikään viimeaikainen ei ole herättänyt suuria tunnekuohuja. Varasin ja lunastin liput Sigur Rósin elokuiseen show'hun - siinä kai ne kuulumiset sillä saralla sitten ovatkin.
Tänään kotimatkalla minut valtasi huikea seesteisyyden ja rakastavaisuuden tunne. Se johtui ehkä juuri alkaneesta kesälomastani (josta vieläpä maksetaan, kuinka uskomatonta sekin on!) tai suopeasta ilmasta, en tiedä. Hyvä olo on hengessä läsnä vieläkin ja hyvään oloon sekä ilta-aikaan sopii erityisen hyvin Slowhillin levy Fennika muutaman vuoden takaa.
Slowhillin muodostavat Vellu Maurola a.k.a DJ Slow sekä Rinneradiosta tuttu Tapani Rinne. Musiikillisesti levy sijoittuu jonnekin jazzin, chilloutin ja elektronisen musiikin maastoon ambient-sävytteineen. Pianoa, huiluja, sampleja, pehmeitä (kone)rumpuja, saksofoneja, joikausta ynnä muuta - siitä on Fennika tehty.
Levy on ihana eteerinen, unenomainen ja tasainen kokonaisuus alkaen Come back as a butterflysta ja päättyen Niko's dreamiin. Väliin mahtuu kahdeksan kappaletta, joista omat suosikkini voisivat olla vaikka Everyone is a star ja sitä seuraava La noche en la isla sekä levyn aloittava jo mainittu Come back as a butterfly. Kuten Jussi Niemi Soundin arvostelussa (2/2005) mainitsee: "Parasta tässä on, että musiikki toimii loistavasti taustana, mutta kestää keskittyneempääkin kuuntelua."
