Tom Waitsia tuntematon arvioi Tom Waits -covereita!

Ostin viikon alkupuolella diginä Scarlett Johanssonin uuden levyn Anywhere I lay my head. Levy koostuu Tom Waitsin covereista, lukuun ottamatta Song for Jo -kappaletta, joka on Scarlettin ja David Sitekin yhteistuotos. Itse en ole koskaan Waitsia kummemmin kuunnellut, joten mitään vertailupohjaa minulla ei kipaleille nyt ole.

TV on the radiosta tuttu David Sitek on kappaleiden kirjoittamisen lisäksi ollut levyn tuottajana sekä soittanut lähes kaikilla raidoilla (toisin sanoen myös hän lie tehnyt eniten albumin eteen). Merkittäviä nimiä levyn teossa on muutenkin pyörinyt: esimerkiksi herra David Bowie, joka tunnistettavasti laulaa taustoja Falling downilla ja Fannin streetillä.

Se faktoista.

Minä (eräiden lukiemieni arvostelujen tapaan) ihmettelen, miksi koko ryhmä kantaa laulajansa nimeä - etenkin, kun ihanan Scarlettin osuus biiseissä ei ole merkittävä. Laulu on enimmäkseen matalaa hönkäilyä, puhelaulua tai "naukumista" eikä mitenkään pääosaan nostettua. Minusta tälle olisi hyvin voinut keksiä jonkun yhtyeen nimen, mutta ilmeisesti markkinointiosasto vaan on sitä mieltä, että Scarlett Johansson omalla nimellään myy paremmin. Enkä ihmettele.

Scarlettin ääni ei ole kovin vahva eikä välttämättä edes sieltä parhaasta päästä, mutta jotain hyvin hyvin koukuttavaa siinä on. Se eri Yritä mitään. Biiseissäkään ei ole tyydytty pelkkään kitara-rummut-basso -kuvioon, vaan mielikuvitusta on käytetty: on urkuja, pianoja, joulukellot, huiluja, sadekeppiä, saksofonia ja eräitä, joista en ole koskaan kuullutkaan.

Minua ilahduttaa tällaisen tähtösen debyyttilevyn kohdalla, ettei ole menty siitä, mistä aita on matalin tai mikä on oletettavinta. Rahastusmielessä tehtyä kolmen markan poppia on kuultu jo ihan liikaa - tässä on enemmän luonnetta ja haastetta sekä toki myös uskottavuutta kunnon taiderockhengessä. Levy ei ole loistava, mutta Jotain tässä on.

MySpacessa voit käydä kuuntelemassa näytteeksi neljä kipaletta albumilta.