Ehdoton suosikkikin oldies-iskelmäpopin osastolta on Nancy "Frankin tytär" Sinatra. Muinoin kotikyläni kirjastosta muistan lainanneeni keltakantisen, 24 kappaletta kattavan The very best of Nancy Sinatra -kokoelmalevyn. Yhä vieläkin levy koneeni syövereistä ja bittiavaruudesta löytyy ja silloin tällöin intoudun sitä soittamaan. Nyt on yksi niistä hetkistä!
Nancyssa minua viehättää ihanan pehmeä alttoääni ja laulujen "menneen ajan hurma". Näissä vanhoissa iskelmissä on aivan eri tunnelmaa kuin nykyajan siirappisissa rakkaudenvuodatuksissa! Kappaleet kuten Ladybird, The shadow of your smile ja The last of the secret agents ovat aivan kuolemattoman hyviä kappaleita!
Yksi jos toinenkin Nancy Sinatran kappale on päässyt soitantaan mainoksissa tai elokuvissa. You only live twice soi samannimisessä James Bond -elokuvassa; Bang bang kuultiin Kill Bill vol. 1:ssa; mainio These boots are made for walking soi Full metal jacketin soundtrackilla. Lisäksi muistan ainakin Wishin' and hopin' -kipaleen jostakin muutamien vuosien takaisesta mainoksesta.
Olen selvästi merkillisen viehtynyt myös menneiden vuosikymmenien muotiin - Debbie Harryn lisäksi olen kovin ihastunut Nancyn 60-luvun tyyliin. Nuo kengät! Nuo pöyhkeät hiukset! Tuo sulous! Enkä halua palauttaa itseäni todellisuuteen ja katsoa kuvia Nancy Sinatrasta nykyään (kuten en Debbie Harrystakaan!), tahdon pitää mielikuvani Nancysta nuorena ja sulokkaana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti