Ensimmäiset muistot Tillbaka till samtidenista ovat viime vuodelta, ajalta hieman ennen joulua. Olin ystäväni luona joulukortteja askartelemassa ja kuuntelimme tätä levyä. Se oli tainnut juuri niihin aikoihin ilmestyä, ystäväni oli sen käynyt ostamassa. Silloin tunnelmat levyn suhteen olivat osaltani vähän nihkeät - en oikein innostunut kuulemistani "ysärivaikutteista" levyllä, ylipäätään noista elektronisemmista lisäyksistä vanhaan Kentiin.
Joululahjaksi Sony BMG:ltä (töiden kautta) sain tämän levyn itselleni. Taisin sen talvella kuunnella pari kertaa läpi - oikeastaan mikään ei vaan houkutellut tarttumaan siihen. Keväällä ja kesällä kuitenkin levy rupesi vähän enemmän aukeamaan, kun kuuntelin sitä muutamaan otteeseen. Aloin hiljakseen tykkäillä uudemmanlaisesta, syntikoita mukaansa napanneesta Kentistä. Bändi tuli myös nähtyä heinäkuussa Ruisrockissa - oli yhtä aikaa sekä rokkaava että tanssittava setti!
Asiasta sivummalle; edellisviikolla alkoi opiskelu. Nyt alkuunsa on menossa perusopintoja - muun muassa ruotsin kertauskurssi! Kielioppiasioita ja sanoja vähän vielä tapailen (vaikka oikeasti ehkä puhunkin keskimääräistä paremmin ruotsia) ja keksin yhtenä iltana, että tutkailenpa vähän Kentin sanoituksia oppimistarkoituksessa. Nyt olen melkein jäänyt koukkuun siihen puuhaan! Kummasti se on saanut myös näkemään Kentin hieman eri vinkkelistä.
Mutta yleisesti Tillbaka till samtiden -levystä. Se taitaa olla aikamoinen mielipiteiden jakaja yhtyeen fanien keskuudessa. Sanokaa mitä sanotte, mutta minä olen vahvasti sitä mieltä, että kyllä (noinkin pitkäikäisen) yhtyeen pitää kehittyä ja mennä eteenpäin. Mitä muutokseenkin tulee, kaikkia ei voi koskaan miellyttää yhtä aikaa. Olisihan Kent voinut viedä musiikkiaan vaikka hevimpäänkin suuntaan (mikä nyt tuntuu olevan kovinkin muodikasta), jolloin se todennäköisesti kiinnostaisi minua huomattavasti vähemmän.
Olen iloinen tästä uudesta kurssista, vaikka ottikin sellaiset puoli vuotta, että löysin sen hienouden. Hauskan havainnoin tein myös miettiessäni suosikkibiisejäni levyltä: Berlin, LSD, Någon?, Vy från ett luftslott, Columbus.. Kolme ensimmäistähän ovat nimenomaan näitä uudentyylisiä kappaleita! Entistä tanssittavampia, syntikoilla höystettyjä. Columbus taas on muuten vaan nätti, tykkään sen sanoista.
Oi Kent, oi Kent!
Kuinka paljon musiikin sanoitukset sinulle merkitsevät? Minkä verran aikaa ja energiaa kulutat niiden lukemiseen ja miettimiseen?
4 kommenttia:
Mun olis pitkäaikaisena Kent-fanina varmaan parempi olla sanomatta tähän yhtään mitään, mutta... mun mielestä Tillbaka on Luftslottia lukuun ottamatta tylsä. Mutta niin kai se menee. Onhan Kentin levyt muutenkin aika erilaisia keskenään, ja oikeasti minäkin pidän niistä vain joka toisesta (HH, ensirakkauteni, sekä Du & Jag Däden).
Mutta totta, musiikki toimii hienosti apukeinona kielten opiskelussa. Itse löysin Kentin juuri sopivasti yläasteen alkaessa, ja ruotsin opiskelu sujui vaivatta. Vähän ehkä typerää, mutta heti jos yhtye esiintyy omalla äidinkielellään tylsän englannin sijaan, se on suuri plussa ja mielenkiintoni kohoaa potenssiin n.
Totta kai saa olla eri mieltä! Minä puolestani en ole koskaan ollut mikään Suuri Kent-Fani - sanotaan näin, että oon siitä aina jossain määrin tykännyt, mutta levyjä en ole intohimoisesti ostanut ja soittimessani pyörittänyt. Silloin tällöin tulee kuunneltua ja onhan se tollasta Hyvää Musiikkia. Toisin sanoen meillä on vähän eri lähtökohdatkin arvioida tätä levyä :)
Sanoitukset on kyllä helpompi saada kuulostamaan "siistiltä" englanniksi - ainakin, jos vertailukohta on vaikka tämä ihana suomi. Siitäkin syystä varmaan kuuntelen hyvin vähän suomenkielistä musiikkia; sanoituksiin kiinnittää niin paljon huomiota, kun ne jopa ymmärtää uhraamatta sille hirveästi ajatuksia. Plus onhan se englanti niin sellanen "perus", että joku muu kieli vaihteluna sille herättää mielenkiintoa ja huomiota - eli tietyssä mielessä oon samaa mieltä sun kanssa!
Moi Sari! Mun blogin uusin postaus on sulle, käy katsomassa :)
Kiitos levystä, perille tuli! En ole vielä ehtinyt tutustua, mutta aina, jos levyllä on mukana Weeping Willowsia, niin silloin ei voida mennä kovin kauas metsään.
Lähetä kommentti